Koti-ikävä

Vaikka saattaa näyttää siltä, että vaihto-opiskelu on pelkästään hauskaa ja helppoa, on välillä myös paljon asioita, jotka hämmentää. Välillä on ikävä kotia, perhettä ja ystäviä, suomalaisia ruokia, kuten ruisleipää, salmiakkia ja xylitol-purkkaa, jota en ole onnistunut löytämään täältä kaupasta.

Paikalliset usein aloittavat keskustelun saksaksi. Vastaan vain kohteliaasti "Ich verstehe nicht..." Täällä puhutaan saksaa vahvasti murteella, paikallisten mukaan sitä on vaikea ymmärtää, vaikka osaisikin saksaa hyvin. Useat ihmiset eivät uskalla tai ole tottuneet puhumaan englantia. Jos kysyy apua englanniksi, saattaa joku vain kävellä pois tai viittoa, ettei tiedä. Kerran bussiin mennessäni minulla ei ollut tarpeeksi käteistä ja bussikuski päästi minut alemmalla hinnalla sisään, sillä ei osannut vastata englanniksi. Ainakin pääsen kehittämään saksan kielen taitojani, jotka ovat tällä hetkellä vielä unohduksissa. Mukavaa on, kun kadulla tai koululla vastaan tulevat ihmiset moikkaavat, vaikkei tunnettaisikaan. Suomessa, jos joku moikkaisi, miettisin "tunnetaanko me?"

Hämmentävää on, kun täällä ensimmäinen kerros talossa on 0, kun meille se olisi 1. kerros. Toinen kerros taas on 1., vaikka sen kuuluisi suomalaisen logiikan mukaan olla 2. Sekavaa... Myös kierrätys eroaa hieman siitä, mihin on tottunut. Muovin keräys on tarkempaa ja monet muovipakkaukset, jotka normaalisti laittaisin sekajäätteisiin, laitetaankin täällä omaan muovinkeräykseensä. Kaikkia pulloja ei pysty viemään kauppaan takaisin pantin toivossa, vaan ne menevät myös muovin keräykseen. Välillä ihmettelen, kuinka ihmiset pärjäävät ilman astioiden kuivauskaappia. Astiat täytyy kuivata heti tiskaamisen jälkeen. Asuntolan huoneissa on kuitenkin aika hauska keksintö, ikkunoiden sälekaihtimet voi nostaa tai laskea katkaisimen avulla, jolloin kaihtimet liikkuvat automaattisesti.

Rahaa kuluu kuukaudessa enemmän kuin Suomessa. Asuntolan soluasunnon vuokra on kalliimpi kuin oman yksiöni vuokra Lappeenrannassa. Ruoan hintatasot ovat aika samoissa tai jopa halvempia, mutta koululla ruoka on hieman kallimpaa kuin yliopistolla Suomessa. Opiskelija-annos maksaa 3,1 euroa ja hintaan sisältyy vain lasi vettä annoksen lisäksi, salaatista pitää maksaa erikseen. Uimahallissa käyminen on kalliimpaa, ja jos haluaisi saunaan, pitäisi maksaa 15 euroa. Sauna on myös yksi juttu, jota ikävöin. Julkinen liikenne on halvempaa ja busseja sekä junia kulkee tiuhaan. Naapurimaihin matkustaminen on helpompaa täällä, junalla tai bussilla pääsee kätevästi liikkumaan.

Ruokakaupat menevät kiinni aiemmin kuin Suomessa. Koulun läheinen Spar sulkeutuu arkena jo ennen kahdeksaa ja sunnuntaisin ovat lähes kaikki ruokakaupat kiinni. Joskus saattaa katsoa sunnuntaina tyhjään jääkaappiin ja tajuta unohtaneensa kauppojen kiinniolon. Kaupassa on hassua, kun ostokset pakataan ensin ja sitten vasta lopuksi maksetaan. Olen aina kassalla jonon tukkeena, kun en muista aloittaa pakkaamista ennen maksua. Suomessa on tottunut myös siihen, että kaikkialla on mahdollista maksaa kortilla. Täällä esimerkiksi ravintoloissa usein maksetaan käteisellä. Yhdessä ravintolassa pystyi maksamaan kortilla vain, jos maksettava summa ylittäisi 25 euron rajan. Myös monet ravintolat ovat keskellä päivää kiinni, 14-17 välisenä aikana. Jos unohtaa tämän, voi olla vaikeuksia löytää ruokapaikkaa iltäpäivän aikaan

Enimmäkseen on siis ollut mukavaa, hauskaa ja jännittävää. Suuremmalta kulttuurishokilta olen ainakin tähän asti välttynyt. Pienistä hämmennyksistä ja koti-ikävästä huolimatta, voin jo nyt suositella kaikille vaihtoon lähtemistä :)

Ikävän lievittämiseksi toteutin tällä viikolla postikorttiprojektiani.


Salmiakki-ikävän lievitystä
Longing for salmiakki

Even though it might seem like studying abroad is just easy life and having fun, sometimes there are things that makes you confused. Sometimes I miss home, my family and friends, food from Finland such as rye bread, salmiakki and xylitol gum, which I haven't been able to find here from shops.

Local people often start the conversation in German. I will just answer politely "Ich verstehe nicht..." Here they speak German with strong dialect and some locals have told me that it's even hard for those who speak German well to unterstand. Many people are not used to speaking English so if I ask for help in English they might just walk away or show that they don't know. Once when I went to bus I didn't have enough cash and the bus driver let me go with lower price because he couldn't speak English. At least I am able to improve my German skills which are right now forgotten. It's nice when sometimes in the streets people might say hi to you even though we don't know each other. In Finland I would think that "have we met somewhere?"

It is confusing when here the first floor in house is 0 when for us it would be 1st floor. Second floor is 1st, although it should be 2nd by Finnish logic. Complicated... Recycling is also little bit different than what I am used to. Recycling of plastic is more accurate and here you should separate many plastic packages which would go to normal waste in Finland. You can't take all bottles back to the store for getting deposit but you should put those into plastic recycle. Sometimes I am wondering how people can survive without drying cabinet for plates. You need to dry the dishes right after washing them. However, in the rooms of dormitory there is funny invention, you can atomatically set window curtains down and up by using a switch. That's pretty cool.

Here I am spending more money per month than in Finland. Rent of the shared apartment is more expensive than my studio apartment in Lappeenranta. Prices of food are quite the same or even cheaper. Eating at school is more expensive than in University in Finland. Student plate is 3,1 euros and that includes only water, for salad you should pay more. Going to swimming hall is more expensive and if you would like to go to sauna you should pay 15 euros. Sauna is one thing that I am missing. Public transportation is cheaper and buses and trains are going quite often. Travelling to neighbouring countries is easy by train or bus.

The grocery stores are closed earlier than in Finland. Spar near the school is closed before eight and on Sundays almost every grocery store is closed. Sometimes I might look at my empty fridge on Sunday and realise that I had forgotten that stores are closed. In the grocery stores it is funny when groceries should be packed before paying. I am always the one slowing the line in the cash desk cause I don't remember to start packing before paying. In Finland I am also used to that I can pay by card everywhere. Here in some places you can pay only cash, for exampe in restaurants. In one restaurant you could only pay by card if the costs were over 25 euros. Many restaurants are closed in the afternoon from 2pm to 5pm. If you forget that it might be hard to find a place to eat.

Mostly it has been fun and exciting. I have been saved from bigger culture shock. Despite those small confusions and homesickness I can already recommend studying abroad for everyone :)

For reducing homesickness I was doing my postcard project this week.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lähdön aika

Tie mäkkäriin