Jälleennäkeminen Italiassa, lunta Itävallassa

Meidän perhe ja Beatricen perhe
Our family and Beatrice's family

Perheen omenatarhat ja näkymät pihalta
Family's apple farm and view from the yard

Niin kuin aiemmatkin postaukset, on tämäkin postaus täynnä kuvia. Pääsiäisenä vanhempani tulivat Itävaltaan ja matkasimme Innsbruckin kautta Trentoon, Italiaan. Vierailimme Trenton lähikylässä Taiossa ystäväperheemme luona. Olimme käyneet tuolla aiemmin seitsemän vuotta sitten. Beatrice oli 10 vuotta sitten Joensuussa vaihto-opiskelemassa ja meidän perheemme oli yliopiston kautta ystäväperhe hänelle. Oli kiva nähdä Beatrice, Daniele ja heidän vanhemmat pitkän ajan jälkeen. Pääsimme myös tutustumaan heidän lapsiinsa, jotka olivat vilkkaita ja suloisia.

Kävimme pitkäperjantaina kaupungilla ristikulkueessa ja lauantaina teimme vaellusretken Val Di Rabbi luonnonpuistolle. Pääsiäissunnuntaina oli minulle ensimmäinen kerta käydä katolisessa messussa. Teimme myös kävelyretken järven ympäri ja kävimme katsomassa hevosia ja muita eläimiä. Illalla söimme italialaista pizzaa. Beatricen perheen koti sijaitsi upealla paikalla, omenaviljelysten ja vuorten läheisyydessä.

Maanantaina matkasimme junalla vanhempieni kanssa takaisin Itävaltaan ja Dornbirniin, jossa vanhempani viettivät pari päivää. Italiassa oli lämmintä ja aurinkoista, mutta Dornbirnissa sattui olemaan sateista juuri noina päivinä. Tiistaina satoi jopa lunta, jota en ole koko kevään aikana nähnyt täällä muualla kuin ylhäällä vuorilla. Kuvia Dornbirnin ajalta ei paljoa ole sateisen sään vuoksi, mutta ehdimme kuitenkin käymään Karren-vuorella, Rotes Hausissa syömässä, maailman suurimmassa Rolls-Royce museossa ja myös Inatura museossa.

Pääsiäisloman jälkeen opiskelu jatkuu ja englannin kurssilla opimme uutta Vorarlbergin kulttuurista. Pelkistetty stereotypinen vorarlbergiläisen unelma on rakentaa itse talo, muuttaa sinne perheineen ja istuttaa pihalle omenapuu. En tiennyt aiemmin, että täällä itse itsensä esittely on epäkohteliasta. Pitäisi odottaa, että joku kolmas henkilö esittelee sinut toiselle. Suomessa voisin vain sanoa "Moi, oon Laura" ja kysyä toisen nimeä. Myös kuulemma käteltäessä nainen aloittaa aina kättelyn. Hassuja pieniä eroja käyttäytymisessä, aina oppii uutta.

Olin myös erittäinen iloinen tuliasista, joita vanhempani toivat tullessaan. Fazerin sinistä suklaata, salmiakkia, xylitol-purkkaa ja monta pussia ruisleipää. Myös kiitos tädilleni ja tädin miehelle Ullalle ja Jarmolle muistamisista, joita laittoivat matkalaukkuihin mukaan ❤️‍

Lunta lähellä koulua
Snow near the school 

Suomen tuliaiset
Gifts from Finland

As well as earlier posts, this post is also full of pictures. On Easter my parents came to Austria and we travelled through Innsbruck to Trento, Italy. We visited our friends in Taio village near Trento. We had visited that place seven years ago. Beatrice was an exchange student in Joensuu 10 years ago and our family was a friend family to her by way of University. It was nice to meet Beatrice, Daniele and their parents after long time. We also get to know their children who were lively and really cute.

On Good Friday we went to a cross parade through the city and on Saturday we made a hike in natural park Val Di Rabbi. On Easter Sunday was my first time in a catholic mass. We went also walking around a lake and looked horses and other animals. In the evening we ate Italian pizza. Beatrice's family's house is located in a beatiful place, near apple farm and mountains.

On Monday we travalled with my parents by train back to Austria and Dornbirn where my parents spent couple days. In Italy it was warm and sunny but in Dornbirn it was raining just those days. On Tuesday it was even snowing. I hadn't seen snow here during the whole spring anywhere else than up in the mountains. There are not so many pictures from that time in Donrbirn cause of the weather. But we still had time to go to Karren mountain, eating in Rotes Haus, visited the world's biggest Rolls-Royce museum here and also Inatura museum.

After Easter holiday it is time to study again. In English course we learned more about Vorarlberg's culture. Stereotypical dream of a Vorarlberger is to build their own house, move there with their family and plant an apple tree in the garden. I didn't know before that here introducing yourself is impolite. You should wait for someone else to intoruce you to other person. In Finland I could just say "Hi, I'm Laura" and ask for the name of other person. Also when shaking hands woman should start the shaking. Funny little differences in behavior, every day you can learn something new.

I was very happy about gifts that my parents brought me. Fazer chocolate, salmiakki, xylitol gum and many bags of rye bread. Also thanks for my aunt and her husband Ulla and Jarmo for remembering me ❤️‍